Martti Ainonen, Marjo Jussila, Timo Marttala & Katja Kankaanpää
Johdanto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa (THL 2021). Myös elinkeinoelämän keskusliitto on julkaisussaan tuonut esiin, että yritysten on huomioitava toimintansa paitsi taloudelliset, myös sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset (EK 2019). Yksityiseen etuun ja voiton maksimointiin perustuva vallitseva markkinatalous ei ole kyennyt toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Laakso-Mannisen ym. (2020) mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta voi olla edistämässä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentumista. Samalla on yhä voimallisemmin peräänkuulutettu TKI-toimintaan muun muassa vahvempaa strategisuutta, pitkäjänteisyyttä ja laaja-alaisuutta sekä korostettu sitä, että Suomen tulee tarttua kestävän kehityksen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin ja tarjota ratkaisuja niihin (OKM 2020; Piirainen ym. 2019, 27).
Tässä artikkelissa kuvaamme, kuinka edellä kuvattuihin tarpeisiin ja haasteisiin on vastattu Lapin maakunnassa. Lapin ammattikorkeakoulu on tehnyt aluekehitystyössä usean vuoden ajan yhteistyötä Lapin liiton kanssa sosiaalisesti kestävän talouden edistämiseksi. Yhteistyössä on ollut mukana julkisia ja yksityisiä organisaatioita, osuuskuntia, opettajia ja opiskelijoita. TKI-toiminnassa on hyödynnetty sekä EU-tason rahoitusta että aluekehitysrahoitusta. Toimintaa on kytketty myös kansainväliseen yhteistyöhön Social Economy -verkoston puitteissa. Avaamme, mitä sosiaalisesti kestävällä taloudella Lapin maakunnassa tarkoitetaan, ja kerromme yhteiskunnallisista yrityksistä, tematiikkaan liittyvästä TKI-toiminnasta ja esimerkkinä Horizon -hankkeesta Cooperative Campus (2021). Hankkeen tavoitteena on ollut nuorisotyöttömyyden lieventäminen osuuskuntayrittäjyyttä edistämällä. Osuuskuntatoiminnan arvoissa ja toimintaperiaatteissa vastuullisuus on tärkeä periaate. (Pellervo 2021.)
Sosiaalisesti kestävän talouden strateginen ja pitkäjänteinen kehittäminen
Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä toimijoita sosiaalisesti kestävän talouden edistämisessä ja niiden merkitys on tunnustettu Euroopan tasolla jo pitkään (Euroopan komissio 2021). Kun Suomessa 1990-luvulla yhteiskunnalliset yritykset ja niin sanotut uusosuukunnat nähtiin lähinnä uutena mahdollisuutena työttömyysongelman lievittämiseen (ks. Immonen 2006, 36), nähdään niillä nykyään mahdollisuuksia tuoda uusia innovatiivisia ratkaisuja myös monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ihmisten syrjäytymiskehitykseen, osattomuuteen ja ympäristö- ja ilmastoongelmiin. (Ks. esim. Cooperative Campus 2021; Sverige 2020, 11; TEM 2021, 14).
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa teoksessa Yhteiskunnallisten yritysten strategia (2021) todetaan muun muassa, että Suomessa yhteiskunnallisille yrityksille ei ole tarpeen luoda erityistä lainsäädäntöä eivätkä ne tarvitse erityiskohtelua. Teoksessa määritellyn strategian lähtökohtana on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä perustamalla yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Strategian keskeinen tavoite on parantaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllisyyttä. Ruotsissa on jo laadittu opaskirja edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Siinä tuodaan esille muun muassa tarve kehittää strategioita valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla sekä julkisten hankintojen kehittäminen yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi. (Sverige 2020, 37‒39, 52.)
Yhteiskunnallisen yrityksen oikeudellista muotoa ei ole määritelty. Niiden määrä on tällä hetkellä suhteellisen vaatimaton. Enimmillään määräksi on arvioitu Suomessa 1679 kpl ja Lapissa 52 kpl. (Kostilainen 2019, 9‒12.) Yhteiskunnallinen Yritys -merkki on myönnetty 250 yritykselle (Suomalaisen työn liitto 2021). Suomessa puuttuukin vielä yleistä tietoisuutta ja tietoa yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalleista (TEM 2021, 20).
Lapin maakunta on aktiivinen toimija
Lapin liitto on linjannut sosiaalisesti kestävän talouden kehittämistä Kansainvälistymisen ja älykkään erikoistumisen strategiset prioriteetit 2018‒2022-asiakirjassa (mt. 27‒28). Sosiaalisesti kestävä talous nähdään nousevana alana ja uudenlaisena liiketoiminnan mahdollistajana. Esimerkkeinä tuodaan esiin Leader-toiminta, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen palveluja tuottavat säätiöt, kyläyhdistykset sekä lappilainen yhteisöllinen toimintakulttuuri. Lapin liitto on koonnut yhteen alueiden toimijoita. Eri toimijat, kuten Lapin AMK, ovat myös kirjanneet sosiaalisesti kestävän talouden omiin asiakirjoihinsa. Jo vuonna 2017 käynnistettiin kansainvälinen yhteistyöhanke ”SOCENT SPAs” (ks. Kohllechner-Autto, Nisula & Skantz 2019) ja järjestettiin European Social Economy Regions 2018 -paikallistapahtuma (European 2018).
Sosiaalisesti kestävän talouden mallia on käsitelty Lapin Älykkään erikoistumisen klustereissa (Arctic smartness 2021), mikä on lisännyt eri toimijoiden tietoisuutta asiassa. Maakunnan työhönvalmennussäätiöt ovat myös lähteneet mukaan kehittämään toimintaansa sosiaalisesti kestävän talouden näkökulmasta (Ainonen, Ketola & Kohllechner-Autto 2021). Käynnissä olevassa SYTYKE-hankkeessa selvitetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisen mahdollisuuksia hautomotoiminnan avulla (Lapin AMK 2021).
Osuuskunnat ja Cooperative Campus -hanke
Suomessa osuustoimintakeskus Pellervo on alan merkittävä toimija ja kehittäjä. Se on julkaissut muun muassa teoksen Osuuskunnat ja kestävä kehitys (Tenaw, Heinonen, Karhu & Ollila 2015). Vastuullisuus on osuuskuntatoiminnan yksi arvolähtökohta, ja se merkitsee muun muassa vastuun kantamista ympäröivästä yhteisöstä ja toimintaympäristöstä. Vastuullisuus on osuuskuntatoiminnassa luontevaa, sillä osuuskunnat tavoittelevat kestäviä hyötyjä jäsenille. Yritysmuodolle on ominaista toiminnan pitkäjänteisyys ja ihmislähtöisyys ‒ eivät lyhyen aikavälin tuotot. (Pellervo 2021.) Euroopan unionin jäsenvaltioissa 2000-luvun alussa voimassa ollut yhteiskunnallisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö korosti osuuskuntamuotoa yritysmuotona ja yhteisöllisyyttä (Laurinkari 2010, 31‒32). Tässä yhteydessä on tosin todettava, että osuustoimintaa koskeva lainsäädäntö vaihtelee Euroopan eri maissa, ja Suomessa on oltu perustellusti huolissaan siitä, että osuuskuntalainsäädäntöön vuonna 2014 tehdyt muutokset ovat poistaneet lainsäädännöstä osuustoiminnan yhteisöllisyyden ja yhteisen edun periaatteet ja häivyttäneet sen ”erityisyyden” (ks. Pirkkalainen 2017).
Lapin liiton kansainvälisellä yhteistyöllä yhteisötalouden alalla (Social Economy 2021) oli tärkeä merkitys Cooperative Campus -hankkeen synnylle. Hankkeen taustalla on Eurooppaa pitkään ja sitkeästi vaivannut nuorisotyöttömyyden ongelma. Eurostatin tilastoihin viitaten todetaan, että EU:n tasolla työttömyys vaikuttaa edelleen nuoriin suhteettoman paljon: EU28:n maissa nuorten (15–24-vuotiaat) työttömyysaste oli vuonna 2018 15,2 prosenttia, siis yli kaksinkertainen 6,8 prosentin kokonaistyöttömyyteen nähden. Suomessa vastaavat luvut olivat 17 ja 7 prosenttia ja Lapissa nuorisotyöttömyys oli vielä suurempaa kuin maassa keskimäärin (Valtion nuorisoneuvosto 2021). Lisäksi todetaan nuorten työttömyyden vaikuttaneen eri maissa suuresti siihen, että monet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa ja että poliittiset päättäjät viittaavat yhä enemmän yrittäjyyteen potentiaalisena tapana lisätä nuorten osallistumista työvoimaan. Osuuskuntayrittäjyyden edistäminen nähtiin hankkeessa sopivana keinona lievittää nuorisotyöttömyyttä sen sosiaalisesti kestävään kehitykseen sopivien arvolähtökohtien ja sen innovaatiopotentiaalin vuoksi. (Cooperative Campus 2021.)
Cooperative Campus -hankkeessa luotiin neljän eri maan kanssa yhteistyönä osuuskuntayrittäjyyteen liittyvä koulutus. Käytännön toteutuksessa tehtiin yhteistyötä kahden paikallisen osuuskunnan, Tekevä Lappia ja Kemin osaajien osuuskunta, kanssa. Mukana olleiden AMK-toimijoiden ja opiskelijoiden tieto yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkityksestä Suomessa ja muissa EU-maissa lisääntyi ja osuuskunta liiketoimintamallina tuli tutuksi. Opiskelijapalautteen mukaan opiskelijat saivat oppia muun muassa yrittäjyydestä, osuuskunnista, yhteisötaloudesta sekä yhteistyöstä. Opettajien näkökulmasta hanke tarjosi opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia opiskella osuuskuntamuotoista toimintaa teoriassa ja käytännössä. Saatujen kokemusten perusteella vastaavaa toimintaa on perusteltua kehittää Lapin ammattikorkeakoulussa edelleen, ja käynnissä on muun muassa selvitys oppilaitososuuskunnan perustamisesta. Tässä työssä voidaan hyödyntää esimerkkejä ja kertyneitä kokemuksia muualta Suomesta.
Kehittyykö sosiaalisesti kestävä talous?
Kun tarkastellaan osuustoiminnan historiaa, kiinnittää huomiota yhteiskunnallisten yritysten kyky reagoida markkinamekanismin epäkohtiin. Liiketoimintamallina osuustoiminnalla on nähty innovaatiopotentiaalia vastata myös tämän ajan moninaisiin haasteisiin niin sosiaalisesti kuin ekologisesti kestävän talouden näkökulmasta.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien kannalta TEMin strategian tavoite vahvistaa linjauksillaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä vaikuttaa lupaavalta. Jos omaa lainsäädäntöä näille yrityksille ei ole luvassa, voi kuitenkin yhtyä huoleen, riittääkö eri toimijoiden aloitteellisuus ja itsesäätely asiassa. Positiivisia esimerkkejä onneksi löytyy, vaikkapa hankintakäytäntöjen soveltamisesta kunnissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. Työllisyyden hoito siirtyy kunnille ja yhteistoiminta-alueille vuonna 2024, mikä lisännee kuntien kiinnostusta edistää yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä.
Lapin maakunnassa on tehty maakunnallista strategia- ja verkostoyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä sekä kehitetty osaamista ja koulutussisältöjä sosiaalisesti kestävän talouden edistämiseksi. Tämä työ jatkuu entistä kehittyneemmän ekosysteemin voimin.
Kirjoittajat
Martti Ainonen, YTM, lehtori, Lapin AMK, Martti.Ainonen@lapinamk.fi
Marjo Jussila, TaM, projektipäällikkö, Lapin AMK, Marjo.Jussila@lapinamk.fi
Timo Marttala, YTM, lehtori, Lapin AMK, Timo.Marttala@lapinamk.fi
Katja Kankaanpää, tradenomi YAMK, lehtori, Lapin AMK, Kat-ja.Kankaanpaa@lapinamk.fi
Lähteet
Ainonen, M., Ketola, M. & Kohllechner-Autto, M. 2020. Kohti sosiaalisesti kestävää taloutta Lapin maakunnassa. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 9/2020. Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-353-9
Arctic Smartness. 2021. Tulevaisuus näyttää älykkään erinomaiselta. Lapin aluekehittämisen kv-ekosysteemi. Haettu 5.9.2021 osoitteesta https://arcticsmartness.fi/lapin-aluekehittamisen-kv-ekosysteemi/
Cooperative Campus -projekti. 2021. Cooperative Campus. Haettu 26.5.2021 osoitteesta http://www.cooperativecampus.com/
EK. 2019. Vastuullisuuden suunnannäyttäjät. Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yri-tysvastuun johtamiseen. Elinkeinoelämän valtuuskunta. Haettu 21.5.2021 osoitteesta https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_final_net_11.9.2019.pdf
European Social Economy Regions 2018 -paikallistapahtuma. 2018. Haettu 21.5.2021 osoitteesta https://arcticsmartness.eu/european-social-economy-regions-2018-paikallistapahtuma/
Euroopan komissio. 2021. Social Economy in the EU. Haettu 21.5.2021 osoitteesta https://ec.europa.eu/growth/sectors/social-economy_en
Immonen, N. 2006. Yhteisötalous Suomessa. Sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta [väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Tampereen seudun osuustoiminnan kehittämisyhdistys ry. Tampere.
Kohllechner-Autto, M., Nisula, S. & Skantz, K. (toim.). 2019. Good practice guide. Strategies supporting social enterprises, and concrete examples of social innovation and social enterprises from sparsely populated European regions. Publications of Lapland UAS. Haettu 21.5.2021 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=5a71fbff-91eb-42ad-a6a7-9f1a8eac0113
Kostilainen, H. 2019. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Väliraportti. Yhteiskunnallisia yrityksiä koskeva selvitys. Diakonia ammattikorkeakoulu. Haettu 30.5.2021 osoitteesta https://tem.fi/documents/1410877/16385793/Yhteiskunnalliset+yritykset+Suomessa+-v%C3%A4liraportti/79e0745a-8bc4-19bd-524e-4f20a8e6118f/Yhteiskunnalliset+yritykset+Suomessa+-v%C3%A4liraportti.pdf
Laakso-Manninen, R., Niemelä J. & Tuomi L. 2020. Toteutuuko sosiaalinen kestävyys korkeakoulutuksessa? . AMK-lehti/UAS Journal, vol. 2020, no. 3. Haettu 26.5.2021 osoitteesta https://uasjournal.fi/3-2020/toteutuuko-sosiaalinen-kestavyys/
Lapin AMK. 2021. SYTYKE-hanke. Selvitys yhteiskunnallisen yrityksen hautomotoiminnasta. Haettu 26.5.2021 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/news/Yhteiskunnallinen-yritys-on-hyva-tapa-tyollistya/fuu3sfdb/a9f30a74-6c16-40f4-a790-cf3668184331
Lapin liitto. 2018. Kansainvälistymisen ja älykkään erikoistumisen strategiset prioriteetit 2018-2022. Haettu 26.5.2021 osoitteesta https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kansainvalistymisen-ja-alykkaan-erikoistumisen-strategiset-prioriteetit-vuosille-2018-2022.pdf
Laurinkari, J. 2010. Yhteisötalous hyvinvoinnin tukena. Kansan sivistystyön liitto KSL ry. Helsinki.
OKM. 2020. Kestävän ja kehittyvän yhteiskunnan ratkaisuja tuottava Suomi. Kansallisen TKI-tiekartan tavoitteet ja päämäärät: Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyön uusi alku. Opetus ja kulttuuriministeriö. Haettu 14.5.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys
Pellervo. 2021. Osuuskunta on arvopohjainen yritysmuoto. Haettu 26.5.2021 osoitteesta https://pellervo.fi/kehittaminen/vastuullisuus/
Piirainen, K., Järvelin, A-M., Koskela, H., Lamminkoski, H., Halme, K., Laasonen, V., Talvitie, J., Manu, S., Ranta, T., Haavisto, I., Rissanen, A. & Leskelä, R-L. 2019 . Toi-mintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161810/55_2019_VTEAS.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pirkkalainen, J. 2017. Yhteisötalous ja sosiaaliset osuuskunnat Euroopassa. 2 päivitet-ty painos. Kansan sivistystyön keskusliitto. Helsinki. Haettu 16.6.2021 osoitteesta
https://www.ksl.fi/materiaaleja/julkaisut/yhteisotalous-sosiaaliset-osuuskunnat-euroopassa/
Social Economy. 2021. Social Economy. Smart specialisation platform. European Com-mission. Haettu 9.6.2021 osoitteesta https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/social-economy
Suomalaisen työn liitto. 2021. Jäsenyritykset. Yhteiskunnallinen yritys. Haettu 26.5.2021 osoitteesta https://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/#merkki/yhteiskunnallinen-yritys
Sverige. 2020. Sveriges Kommuner och Regioner 2020. Ny väg till innovativa välfärdslösningar. En handbok om samverkan med sociala företag. Haettu 15.6.2021 osoitteesta https://skr.se/skr/tjanster/rapporterochskrifter/publikationer/nyvagtillinnovativavalfardslosningar.34073.html
TEM. 2021. Yhteiskunnallisten yritysten strategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163198
Tenaw S., Heinonen, V., Karhu, S. & Ollila, P. (toim.). 2015. Osuuskunnat ja kestävä kehitys. Haettu 16.6.2021 osoitteesta https://pellervo.fi/wp-content/uploads/2015/02/osuuskunnat-ja-kestava-kehitys.pdf
THL. 2021. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 30.8.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys
Valtion nuorisoneuvosto. 2021. Nuorten työttömyys. THL – Sotkanet (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja Työ- ja elinkeinoministeriön työssäkäyntitilasto). Haettu 1.11.2021 osoitteesta https://indikaattorit.tietoanuorista.fi/tyollisyys-ja-yrittajyys/nuorten-tyottomyys-2
Abstract
The development of a socially sustainable economy is important. The Finnish Institute for Health and Welfare has highlighted socially sustainable development, and the Con-federation of Finnish Industries has suggested that companies must also consider the social and ecological impacts of their operations. The RDI activities of Universities of Applied Sciences have a lot to offer in this development work.
This article describes the systematic RDI work carried out in the region of Lapland. The Lapland UAS has been an active player and utilized also international cooperation in this work. As an example, is the training on cooperative entrepreneurship created to re-duce youth unemployment. Promoting the conditions for social enterprises, such as co-operatives, is a concrete tool for example to foster the employment of the unemployed people. The strategy of social enterprises published by the Ministry of Economic Affairs and Employment support and guide this work in our country.